Cheerleadingin lajikulttuuritutkimus 2025 avasi näkymän lajin nykytilaan – monilla mittareilla kehitystä
Suomen Cheerleadingliitto toteutti marraskuussa 2025 laajan lajikulttuuritutkimuksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa urheilijoiden, vanhempien ja valmentajien kokemuksia cheerleadingista ja cheertanssista. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 996 henkilöä: 986 urheilijaa, 770 vanhempaa ja 240 valmentajaa. Kyselyn toteutti Bondata.
Tutkimuksen keskeisiä teemoja olivat motivaatio cheerleadingin parissa, harjoitusten ilmapiiri sekä valmentajien toiminta. Suomen Cheerleadingliitto teetti lajikulttuuritutkimuksen edellisen kerran loppuvuodesta 2023, ja tulokset ovat lähes vertailukelpoisia, sillä kysymyspatteristo pidettiin muutamia tarkennuksia lukuun ottamatta samana. Myös vastaajajoukko on taustatietojensa osalta hyvin samankaltainen edelliseen tutkimukseen verrattuna, mikä vahvistaa tulosten vertailtavuutta.
Vuoden 2025 lajikulttuuritutkimuksen vastaajamäärä oli 6 prosenttia suurempi kuin vuonna 2023.
– Lämmin kiitos koko lajiyhteisölle aktiivisesta osallistumisesta ja halusta jakaa omia kokemuksia cheerleadingin ja cheertanssin parissa. On erittäin arvokasta, että saamme näin kattavan ja vertailukelpoisen aineiston lajikulttuurin nykytilasta. Turvallisen ja hyvinvoivan lajikulttuurin kehittäminen on yksi keskeisistä strategisista tavoitteistamme, ja siksi on tärkeää seurata lajikulttuurin kehittymistä säännöllisesti strategiakauden aikana. Lajikulttuurikyselyn tulokset tarjoavat meille keskeistä tietoa siitä, missä olemme onnistuneet ja mihin meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota, kommentoi Suomen Cheerleadingliiton puheenjohtaja Pieta Salonen.
Monipuolisuus, yhteisöllisyys ja hauskuus korostuvat mielikuvissa – suositteluhalukkuus kasvussa
Cheerleadingiin liitetyt mielikuvat ovat pysyneet pitkälti samoina kuin edellisessä tutkimuksessa. Kaikissa vastaajaryhmissä korostuivat erityisesti lajin yhteisöllisyys ja monipuolisuus. Vanhemmat nostivat näiden lisäksi esiin lajin vauhdikkuuden, innostavuuden ja kannustavan ilmapiirin, kun taas urheilijoiden vastauksissa korostui vahvasti myös lajin hauskuus. Harrastajien mukaan merkittävimpiä motivaation ja innostuksen lähteitä ovat joukkuekaverit sekä uuden oppiminen.
Lajin suositteluhalukkuus on kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Cheerleadingin parissa olevat suosittelisivat lajia tuttavilleen lähes poikkeuksetta. Urheilijoista 90 prosenttia suosittelisi lajia varauksetta (2023: 87 %), ja vanhemmista vastaava osuus on 85 prosenttia (2023: 83 %).
Valmentajille kiitosta ystävällisyydestä, kannustuksesta ja helposti lähestyttävyydestä – kehitettävää edelleen urheilijoiden tasapuolisessa kohtelussa
Cheerleadingin valmentajat saivat korkeat arviot niin urheilijoilta kuin vanhemmiltakin. Heitä kuvataan ystävällisiksi ja kannustaviksi, helposti lähestyttäviksi ja rakentavaa palautetta antaviksi. Kehitettävää löytyy kuitenkin edelleen urheilijoiden yksilöllisessä huomioinnissa, kuten edellisessä tutkimuksessa havaittiin. Vanhemmat arvioivat valmentajien toimintaa hieman kriittisemmin kuin urheilijat.
Valmentajat itse arvioivat toimintansa pääsääntöisesti paremmaksi kuin urheilijat ja vanhemmat. Suurimmat näkemyserot liittyivät väittämiin ”valmentajat arvostavat valmennettavia” ja ”valmentajat kohtelevat kaikkia tasapuolisesti”, joissa valmentajat antoivat itselleen huomattavasti korkeamman arvosanan. Sen sijaan oman antamansa ohjeistuksen selkeyden osalta valmentajat arvioivat suoritustaan urheilijoita ja vanhempia kriittisemmin.
Harjoitusten ilmapiiriä selvitettiin kuuden väittämän avulla. Halu itsensä ylittämiseen, uuden oppimiseen ja harjoituksista nauttimiseen olivat korkealla tasolla. Sen sijaan vastaajia mietitytti lajin turvallisuus. ”Mielestäni cheerleading on lajina turvallinen” sai väittämistä edelleen alhaisimman arvion.
Valmentajien koulutustaso parantunut – jaksaminen huolestuttaa edelleen
Tutkimustulosten mukaan alle 18-vuotiaiden cheerleadingin valmentajien osuus on vähentynyt verrattuna vuoteen 2023. Kyselyyn vastanneista valmentajista 35 % ilmoitti olevansa 18-vuotias tai nuorempi, kun edellisessä tutkimuksessa vastaava osuus oli 44 %. Myös valmennusurien pituus on kasvanut: 58 % valmentajista kertoi valmennusuransa kestäneen vähintään neljä vuotta (2023: 52 %).
Valtaosa valmentajista toimii edelleen muun työn tai opiskelun ohella (88 %), mutta päätoimisten valmentajien osuus on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa: vuonna 2023 päätoimisia valmentajia oli 6 %, nyt 12 %. Valmentajien suositteluhalukkuus on pysynyt ennallaan: 68 % olisi valmis suosittelemaan valmentajan uraa varauksetta (2023: 67 %, 2019: 76 %).
Koulutustaso on parantunut merkittävästi. Vuonna 2023 peräti 17 % valmentajista ilmoitti, ettei heillä ollut käytyä valmentajakoulutusta, kun nyt vastaava luku on 5 %. Olympiakomitean tunnustaman valmentajakoulutuksen (vähintään taso 1) oli suorittanut 47 % valmentajista (2023: 37 %).
– On upeaa nähdä, että valmentajien koulutustaso on selvästi noussut. Lajiliiton tavoitteena on jatkaa työtä kohti sitä, että yhä useampi valmentaja saa tarvittavan koulutuksen oman työn tueksi. Uskon, että viime vuoden ja tulevien vuosien koulutussisältöjen kehitystyö kantaa hedelmää tulevina vuosina ja nostaa edelleen lajin valmentajien kouluttautumisprosenttia, toteaa liiton valmennusosaamisen kehittäjä Jenni Salomäki.
Valmentajien kokemat haasteet ja jaksaminen herättävät edelleen huolta. Yli kaksi kolmasosaa (70 %) valmentajista kertoi kohdanneensa haasteita valmennustyössä viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2023 haasteet liittyivät pääosin omaan jaksamiseen ja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin vanhempien kanssa, mutta nyt esille nousi myös valmentajien kuormittuminen urheilijoiden haasteista. Haasteita kokeneista valmentajista 71 % kertoi saaneensa riittävästi tukea seurasta tai lajiliitosta (2023: 68 %).
Joukkuevalintoihin liittyvä drop out -riski vähentynyt mutta edelleen huomioitava
Cheerleadingliiton lajikulttuuritutkimuksessa selvitettiin harrastajien ja vanhempien kokemuksia joukkuevalinnoista. Tulosten mukaan 89 % harrastajista tuli valituksi ensisijaisesti haluamaansa joukkueeseen. Vuonna 2023 lähes puolet (47 %) urheilijoista, jotka eivät päässeet ensisijaiseen joukkueeseensa, koki, ettei päätökselle ollut selkeitä perusteluja ja että tilannetta ei hoidettu hyvin. Nyt vastaava osuus on laskenut 39 prosenttiin. Kielteisen päätöksen saaneista 54 % on tarjottu paikkaa toisessa joukkueessa, kun vuonna 2023 luku oli 41 %.
Vaikka suunta on selvästi positiivinen, joukkuevalintoihin liittyvä drop out -riski on edelleen olemassa.
Uusien lajitaitojen opettelu ei enää pelota, mutta kisoissa epäonnistuminen jännittää yhä
Kyselyssä selvitettiin aiempien lajikulttuuritutkimusten tapaan urheilijoiden kokemaa jännitystä ja pelkoa harjoitus- ja kilpailutilanteissa. Tulokset osoittavat myönteistä kehitystä. Tutkimuksen mukaan 12 % harrastajista kertoi pelkäävänsä säännöllisesti lajitaitojen tekemistä harjoituksissa, kun vastaava osuus oli 19 % vuonna 2023 ja 29 % vuonna 2019.
Epäonnistumisen pelkoa kilpailuissa ja näytöksissä esiintyy edelleen, mutta myös tässä on havaittavissa laskusuunta. Kyselyyn vastanneista urheilijoista 49 % kertoi jännittävänsä epäonnistumista melko usein tai jatkuvasti, kun vuonna 2023 osuus oli 53 %.
– Tulokset vahvistavat, että turvallisuus ja oikeantasoisten taitojen tekeminen ovat keskeisiä onnistumisen kokemusten luomisessa. Valmentajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on suunnitella ohjelmat joukkueen tasolle sopiviksi, jotta harjoitukset sekä kilpailusuoritukset pysyvät turvallisina ja joukkue voi kokea onnistumisen elämyksiä. Liiton HIT-kampanja tukee tätä tavoitetta palkitsemalla turvallisesti suoritettuja kilpailusuorituksia. Kun harjoittelu etenee oikeassa tahdissa ja ohjelma on joukkueen tasolle sopiva, jännityksen kokemukset vähentyvät”, Jenni Salomäki toteaa.
Ulkonäköpaineet läsnä muttei kasvussa
Esteettisiin taitolajeihin lukeutuvana lajina on tärkeää olla tietoinen ulkonäköpaineiden esiintyvyydestä. Vajaa kolmannes urheilijoista (28 %) kertoi kokeneensa viimeisen vuoden aikana cheerleading-harrastukseen liittyviä ulkonäköpaineita. Vuonna 2023 vastaava osuus oli 30 % ja vuonna 2019 37 %, joten suunta on myönteinen.
Valmentajilla on keskeinen rooli nuorten urheilijoiden kehonkuvan kehittymisessä. Tutkimuksen mukaan urheilijoiden kokemukset siitä, että valmennustiimi osaa puhua ulkonäköön ja kehoon liittyvistä asioista rakentavasti, ovat hieman parantuneet verrattuna vuoteen 2023. Nyt 85 % urheilijoista koki valmennustiimin osaavan käsitellä näitä teemoja rakentavasti (2023: 83 %).
Huomionarvoista on kuitenkin, että vanhemmat eivät ole täysin tietoisia lasten kokemuksista: ainoastaan 9 % kyselyyn vastanneista vanhemmista arvioi lapsensa kokevan lajiin liittyviä ulkonäköpaineita (2023: 7 %). Tulokset korostavat tarvetta avata keskustelua lasten kokemuksista ja tarjota tukea myös vanhemmille.
Työ kohti kiusaamisvapaata cheeryhteisöä jatkuu
Kyselyssä selvitettiin urheilijoiden ja valmentajien kokemuksia epäasiallisesta käytöksestä. Tulosten mukaan 14 % urheilijoista oli kokenut epäasiallista käytöstä viimeisen vuoden aikana lajiharjoituksissa, leireillä tai tapahtumissa (2023: 16 %). Myös valmentajien kokemukset olivat vähentyneet: 16 % valmentajista raportoi epäasiallista käytöstä (2023: 22 %).
Epäasiallinen käytös ilmeni pääosin epäasiallisena kielenkäyttönä tai ikävinä kommentteina. Urheilijoilla epäasiallinen käytös oli usein toisen urheilijan aiheuttamaa (85 % tapauksista), ja valmentajilla valmennettavan aiheuttamaa (69 % tapauksista).
Tietoisuus ja toiminta epäasiallisen käytöksen jälkeen ovat selvästi parantuneet. Nyt 77 % harrastajista oli ryhtynyt toimiin, kuten kertonut asiasta valmentajalle tai keskustellut siitä kotona (2023: 67 %). Tilanteista 40 % oli viety seuran edustajien tai valmentajien tietoon, mikä on kasvua aiemmasta. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vain 56 % näistä tilanteista ratkesi hyvin, kun vuonna 2023 osuus oli 68 %.
Seksuaalinen häirintä on edelleen harvinaista, mutta yksittäisten tapausten määrä urheilijoiden keskuudessa on hieman noussut vuoteen 2023 verrattuna. Kyselyyn vastanneista 2 % kertoi kokeneensa viimeisen vuoden aikana cheerleadingharrastuksen yhteydessä seksuaalista häirintää, kun vuonna 2023 lukema oli 1 %.
– Turvallinen cheerperhe syntyy arjen teoilla ja tiiviillä yhteistyöllä koko lajiyhteisön kesken. Lajikulttuuritutkimuksen tulokset sekä mediassa käyty keskustelu osoittavat, että kiusaamisen ja epäasiallisen käytöksen teemat ovat edelleen ajankohtaisia, ja siksi niiden kitkeminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Liitto, seurat, urheilijat ja seuratoimijat – jokaisella on oma roolinsa turvallisen toimintakulttuurin rakentamisessa. Ratkaisut ovat meidän kaikkien käsissä, ja vain vahvana, yhtenäisenä yhteisönä voimme varmistaa, että cheerleading on jatkossakin turvallinen ja välittävä harrastus jokaiselle,” kommentoi Suomen Cheerleadingliiton toiminnanjohtaja Tiina Kuikka.
Toimenpiteet lajikulttuurin kehittämiseksi jatkuvat
Lajikulttuuritutkimus osoittaa, että cheerleading on vetovoimainen ja innostava laji, jonka harrastajamäärät ja yhteisöllisyys jatkavat vahvistumistaan. Samalla tulokset tarjoavat arvokkaan pohjan kehittää lajikulttuuria entistä turvallisemmaksi ja laadukkaammaksi. Vuonna 2026 olemme puolessa välissä liiton strategiakautta.
– Lajikulttuuritutkimuksen tulokset osoittavat, että olemme oikealla tiellä. Monilla keskeisillä mittareilla on tapahtunut myönteistä kehitystä kahden vuoden takaiseen verrattuna, mikä kertoo pitkäjänteisen työn vaikuttavuudesta. Tämä antaa meille vahvaa luottamusta siihen, että tekemämme valinnat ja toimenpiteet tukevat lajiyhteisön hyvinvointia. Lajikulttuurin kehittäminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa ja määrätietoista työtä. Tavoitteenamme on rakentaa Suomen laadukkain ja turvallisin lajikulttuuri, ja tämän kyselyn tulokset antavat meille selkeän suunnan ja vahvan pohjan jatkaa kehitystyötä yhdessä koko lajiyhteisön kanssa”, kommentoi Suomen Cheerleadingliiton puheenjohtaja Pieta Salonen.
Vuonna 2026 lajikulttuurin kehittämistä toteutetaan useilla eri toimenpiteillä. Pitkän valmistelutyön pohjalta valmistuvat lasten cheerleadingin ja cheertanssin linjaukset nojaavat lajikulttuuritutkimuksen tuloksiin. Käynnissä oleva laaja koulutussisältöjen uudistus tuo tutkimuksen teemat entistä vahvemmin osaksi valmentajien arkea. Lisäksi jatkamme liiton epäasiallisen käytöksen ilmoittamisväylän (EKI) toimintaa ja pyrimme vahvistamaan kiusaamisen vastaista työtä erilaisin somekampanjoin.
Lisäksi seuroille tarjotaan konkreettista tukea mahdollistamalla seurakohtaiset raportit, mikäli vastaajamäärä ylittää asetetun rajan ja anonymiteetti voidaan taata. Raporttien avulla seurat voivat vertailla jäsentensä vastauksia sekä koko Suomen tuloksiin että vuoden 2023 lajikulttuuritutkimuksen tuloksiin. Tämä tarjoaa arvokkaan työkalun seuran sisäisten toimenpiteiden kehittämiseen ja seurannan tehostamiseen.
Lajikulttuurikyselyn tuloksiin pääset perehtymään täältä.
Lisätietoja:
SCL Viestintä- ja markkinointiasiantuntija Wilma Sirkka
wilma.sirkka@scl.fi / puh. 050 304 7987
Lue lisää tästä aiheesta
